maanantai 17. lokakuuta 2016

.

Jos tämä hiljaiselo ei nyt lopu, niin se saa jatkua! Eli oletettavasti jatkuu. Sitten alkaa kilometrinen angstipostaus, joten suosittelen lopettamaan lukemisen jos ei kiinnosta.

---

Tänään tein osoitteenmuutoksen. Tavarat vähenee ympäriltä, oksettavatunne ei katoa, korvissa humisee ja tuntuu kuin ryhti olisi oikeasti mennyt entistäkin enemmän kumaraan. Paniikki, stressi, epätietoisuus ja ahdistus muistavat olla joka päivä mukana. Syöminen on vaikeaa. Yleensä varsinaisesti ahdistus ei vie ruokahalua, mutta kaikki päälle pakkautuva taakka vaikeuttaa elämisen peruselementtejä. Jatkuva taistelu painon pitämiseen 47 kilossa, koska jos sen antaa tippua liian alas, alkaa se pitkä ja raskas alamäki, jota en halua elämääni, vaikka se jatkuvasti kuiskutteleekin kauniita asioita päässäni. Tänä aamuna painoin 46.6 kg.

Tää muutto ajaa mut kuin muutkin perheenjäsenet pikkuhiljaa valkoiseen pehmustettuun huoneeseen. Mikään ei ole sujunut niin kuin pitäisi. Kaikki kaatuu niskaan. Kaikki on hermostuneita ja ärsyyntyneitä. Minä ja sisko ei pystytä edes olemaan samassa huoneessa enää ilman sotaa, jonka seurauksena se olen minä joka lukittautuu huoneeseen mykistäen puhelimen sekä tietokoneen.

Mulla ei oo voimia roolata, kirjoittaa hahmotietoja, piirtää. Pää kumisee tyhjyyttään, eikä edes kofeiini auta. Ihme kyllä nukun. En oikeastaan tekisikään muuta kuin nukkuisin. Töihin on kuitenkin kiva päästä. Mun päivän huippuhetket, kun saa ajaa pois tästä kaaoksesta, eikä haittaa yhtään vaikka jäisi ylitöihinkin, kun ennen minuuttikin yli sovitun ajan on ärsyttänyt. Vaikka tää muuttostressi onkin ihan kamalaa, mua pelottaa huomattavasti enemmän se, mitä mun päässä tapahtuu kun oikeasti ei voi tulla kotiin enää. Mun rakkaaseen kotiin, mihin oon ennenki ajanu sadan kilometrin päästä vain muutaman tunnin oleskelun takia, että tuntisi olevansa turvassa. Nyt se viedään multa. Mihin mä nyt menen istumaan, kun  ei voi mennä katsomaan sitä rakkaaksi muodostunutta pelto-metsä-järvi maisemaan, silloin kun pitää edes minuutiksi paeta?

Mua itkettää että mun elukat jää tänne. Siis ne jotka on haudattu tänne. Joka päivä suunnittelen meneväni tuonne hautausmaalle, mutta en vaan pysty menemään sinne. Keksin tekosyitä, kuten: on liian kylmä, on liian pimeää, en halua että kukaan näkee että menen sinne. Mutta oikeasti en vain pysty. Mitä mä siellä tekisin? Tuijottasin niitä kivikasoja ja yrittäsin keksiä kuinka kertoa niille rakkaille, kuinka tuntuu että mun sydämen sirut kuoriutuu ihon läpi? Mitä se muka auttaa, minä ne tässä hylkään kuitenkin. Mulla ole oikeutta mennä sanomaan, että mua sattuu.

En usko että rahatilannekaan voisi olla huonompi. Tai ei se muuten ehkä, mutta haluan mennä ensiviikolla Lahteen, kun pidän syysloman. Mä tarvitsen ehdottomasti päästä pois täältä pariksi päiväksi. Mun on pakko. Mä tiiän että mun pitää vaan saada pari päivää lomaa tästä kaikesta. Äiti kyllä lupasi yrittää heittää mulle sen verran että pääsisin, mutta varmaksi ei voi sanoa, koska niidenkin rahatilanne on niin huono tuon remontin takia. Sitten lainaan kyllä joltain jos ei muuten onnistu. Haluun olla ees päivän jossain missä ei tarvi ajatella kaaosta, laittaa kivat vaatteet päälle ja ihan vaan nauraa kaikelle tyhmälle. Kuunnella jotain hauskoi biisei ja syödä kaikkee epäterveellistä.

Isoveli sentään osoitti veljellistä välittämistä tänään ja käänti mulle kolme sätkää. Tuli oikeesti tarpeeseen.

---

Kuten kaikki arvaa, olis mulla kuviakin, mutta en vaan löydä jaksamusta tai kiinnosta niiden laittamiseen. En jaksa myöskään laittaa mitään biisiä.

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Suffer and pleasure forever and ever



Mä en jaksa vieläkää laittaa kännykästä kuvii tänne, vähänkö oon saamaton. Joskus ku innostun niin sitten tulee paljon kuvia. Tai paljon ja paljon, oon kuvannu oikeestaan tosi vähän nyt kesällä. Tänään käytin Vilhooki ekaa kertaa valjaissa pihalla, kun löysin ne pidemällä selkäosalla olevat H-valjaat, mutta en mä puhelinta ottanu mukaan. Pihalla vaa mietin koko ajan, että oispa pitäny ottaa kuvia tästä, mutta empäs jaksa hakea puhelinta.

Mutta hei niin, mäpäs en lopettanukkaa koulua! Nimittäin ku menin viime viikon torstaina käymään siellä, kun luokanvalvoja lupas keksiä ratkaisuja ja jos niitä ei ois löytynyt, niin oisin kirjottanut eropaperit. Sille sitten kerroin tästä, että olisin tahtonut käydä loput topit Viitasaarella tai Pihtiputaalla, ettei tarvitsisi muuttaa, mutta tää toinen opettaja keväällä lyttäs mun puheet. Niin sitten tää luokanvalvon kaa puhuttiin millasii paikkoja täällä on ja kerroin sille M-mainoksesta, koska siellä olin työkokeilussa ennen kuin lähdin tohon kouluun, niin lv innostu heti että toihan kuulostaa tosi hyvälle paikalle. Sitten se soitti sinne ja sieltä M-mainokselta muistettiin mut ja käy kuulemma tosi hyvin että meen sinne. Toinen mun huolen aihe sitten oli mun rästit, joita en saa tehtyä itsekseni ja kirjalliset tehtävät, niin LV sano että koska toi toppipaikka on sen verran monipuolinen, niin kuulemma mun tuskin tarvii tehä paljookaa rästei erikseen, kun voin suorittaa ne tekemällä hyvin hommia tuolla topissa (kuten kirjalliset tehtävätkin). Näillä näkymin mun pitäs niinku käydä olemassa mahdollisesti jossai vaihees muutama viikko koululla (tietenkin), mutta suurin osa opinnoista tulis tuolta topista eli jeee! Oon M-mainoksella joulukuun puoleen väliin asti ja sitte loppuvuos ja mahdollisesti ens vuoden alku sitten katotaan, että mitä tehdään ja miten tehdään. Mutta musta tulee sittenkin painotuotantoassistentti. JEEE!

Oon tässä yrittäny alottaa jo pakkaamista maailmanlopun farssin päämajalle siirtymiseks ja vittu tätä tavaraa riittää. Mulla palaa niin vitusti kiinni etenkin isosiskoon, joka osaa olla täydellinen skitsonarsistisairashomovittukulmikasvittusaatana halutessaan ja senhän voi kuvitella minkälaine vittupää se osaaki olla nyt ku se remontoi sitä vitun yläkertaa ja on väsyny ja perkele. Että jos selviin seuraavasta reilusta kuukaudesta hengissä niin se on ihme. Kaikilla on vaan kiire, eikä kukaan jaksa enää mitään ja tää on niin vitun ikävää. 

Yritän tässä oikeesti aktivoituu bloginkin puolella, mutta mä en vaa oikeesti jaksa kiinnostua tällä hetkellä, mutta ehkä tää helpottaa jossain välissä ku menee tää muuttohässäkän aiheuttama itsemurha alttius helvettiin ja jos pääsis arkeen kiinni ja jotain. Emmä tiiä, väsyttää ja tekee mieli tupakkia mutta poltin viime yönä loppuun. Ääääärärärärärä.

Ps. oon alkanu kuuntelee taas Sonataa niiiiin vitusti.

Sonata Arctica - In the Dark

maanantai 8. elokuuta 2016

Kuolo RPG




Iloksemme on aika ilmoittaa, että Kuolo roolipeli on viimein avoinna yleisölle sekä uusille liittyjille!

Tuttuun ja turvalliseen kahden lauman väliseen sotaan perustuva Kuolo RPG on alun perin fangin vuonna 2006 perustama koiraeläinroolipeli, jonka perin vuonna 2011. Innostus hiipui ja peli haudattiin, mutta nyt se on kaivettu ylös aivan uudella tarmolla.

Kuolo on aloittelijaystävällinen ja hyvin vapaamuotoinen foorumipeli, jonka juoneen kokemattomankin pelaajan on helppo päästä mukaan.

Tervetuloa liittymään mukaan!

maanantai 1. elokuuta 2016

Harmistuksen peikko on nyt iskenyt

Joo taas on vähä laiskuus iskeny tänne blogin puolelle, enkä taaskaan jaksa ottaa kuvia puhelimesta. Pikainen päivitys siis vain.

Kaikkihan on siis yksinkertaistettuna päin vittu hui hai, ihan vaan siksi, koska porukat aikoo lähteä vittuun tästä meidän talosta jossa ollaan asuttu 19 vuotta. Ne osti talon tosta 800 m päästä, sellasen pienen kääpiötalon jossa ei ees oo kunnollista pihaa tai vanhaa navettaa jonka ylisillä voi kiipeillä. Sinne pieneen matalaan olkkariin ei tosiaan saa keinua niinku mulla on ollu täällä tuvassa keinu ja mitä pahinta, mun elukat ei vittu ole haudattu sinne. Ne on haudattu tänne. Nuku enää ikinä, ihan ku ne ei kummittelis mulle jo riittävästi ja nyt vielä joudun hylkää ne.

Mutta Riina, miksi et vuokraa itse tätä taloa?
Koska talvella tässä on pelkät lämmityskulut noin 3000e koska vuokraisäntä ei ole tehnyt tähän ikkunaremonttia (tai mitään muutakaan remonttia) vaikka niistä on valitettu kohta se 19 vuotta. Ja luultavammin koko mörskä menee sen vuoksi asumiskieltoon, koska yläkerran ikkunat eivät aukea = ei ole paloturvallinen.

Että haistakaa vittu kaikki.

Koska olen möyrinyt syvän masennusahdistusvitutushuutoitkun kourissa viimeisen suurin piirtein kuukauden, olen haudannut itseni roolipeleihin. Liityin Clicheen takasi mut eihän siellä ollukkaa kivvaa, sit liityin uusi legendaan ja siellä on kivaa ja nyt sit viime yönä jutustelin Suville Kuolosta ja tokasin että "joskus sitä vaa tekis mieli herättää kuolo henkiin" ja sit Suvi oli sillee "HERÄTÄ!!" ja olin sillee "ok" ja nyt se ois sitte tulossa. Pitää vaa ootella että sais vitusti massii, ku pitää päivittää webhotelli kalliimpaan versioon, että saa lisää tietokantoja ku mä en siedä mitää proboardsii tai palstanii tai muita kammotusfoorumeita. Tykkään tosta yhestä softasta millä on yks foorumi ja sillä haluun Kuolonkin uuden foorumin. Harmi vaa ku menee kauheen pitkään ennen ku saa sen rakennettuu mut ompahan aikaa mietiskellä ja pohdiskella kaikki juonikuviot selviksi, eikä jättää kesken roikkumaan hätäsenä niinku viimeks kävi.



















Oonko piirtäny, oonko? No oon.

torstai 30. kesäkuuta 2016

Kesänlapsi mä oon ja niin eespäin


Tahvo sai hiiren ja ollaan me veneiltykin



Näimpäs koirakaveri Hessuakin



Vilho oli vihanen ja hieno sensuuri


Melkein kesäkunnossakin herranjumala sentäs




Ei varmaan huomaa missä vaatteissa oon liehunu koko kesän?


RIP maja</3

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

I'll show you my own hell

Kjnfkfdklgd.

Vähän saattanut jäädä tää blogin kirjottaminen! Oon mä melkei joka päivä käyny tuijottamassa bloggeria sillai "tänään mä kir-- ja vitut!" ei vaa jotenki kiinnostanu yhtään. Tai siis oikeestaan kiinnosta kirjottaa, mutta ei jaksa eikä viiti eikä huvita noiden kuvien kaa alkaa säätää. Nyt sitten tein päätöksen, että vitut eläinkuvista, minä tyrkkäsen tähän turhaa lässynläätä ja piirustuksia. Oon nimittäin piirtäny ihan jäääääärkyyyyttävästi! Parhaimmillaan kolme valmista kuvaa, se on oikeesti aika hyvin. :D

Mutta siis. Kesälomahan alko tuossa tän kuun alussa. Vikan koulupäivän jälkeen suuntasin (pienen shoppailun sekä mansikka ivanovin ft. Mira) Lahteen. Hengailin Suvin luona pari päivää, koska lauantaina oli iki-ihana Antti Tuisku siinä torilla ilmaiskonserissa. Antti oli loistava (mikä yllätys se nyt muka oli?) ja katottiin leffoi ja syötiin vitusti. Sitten sunnuntai aamuna sukulaisten kyydissä Jyväskylään, jossa Fecilityni odotteli. Nissani on siis Fecility ku äiti sano että tulee rekkarista mieleen Felicity mutta oikeesti ne kirjaimet menee niin päin, että se Fecility. Hurauttelin Suolahteen pienen serkkutytön ristiäisiin. Ja viimein kotiin, korpeen, armaaseen Keitelepohjaan. Paljon täältä ei olekaan tullut poistuttua ja sehän on kesässä parasta!

Slavan kanssa ollaan unohdettu typerät hihnat ja henkselit kokonaan lenkeiltä. Välillä joutuu raivoomaan sille koko ajan kun seuraamisesta ei tule mitään, kun nenä meinaa viedä koiran mukanaan, mutta muuten se osaa tosi hienosti.

Tän kesän piti olla mun suuri kirjan kirjoitus kesä, mutta empäs ole kertaakaan sitä tekstitiedostoa avannut. Oon vaan piirtänyt ja kattonu homoleffoi.










Siinä nyt onkin suurin osa näistä piirustuksista ja tällä hetkellä oon iha innoissani siitä kuinka paljon oon kehittynyt. Kykenen oikeesti piirtämään ihmisiä muissakin asennoissa ku siinä yhessä ja samassa seisomisasennossa... :D Toki luultavasti puolen vuoden päästä vihaan näitä, mutta ei se mitään, se on sen ajan murhe! Oon kehittynyt myös tossa taustojen tekemisessä, ainoo ongelma on vaan se, että ne ikävästi toistaa itseään. Ei vaan yksinkertasesti oo ideoita muunlaisiin taustoihin. Pitäs varmaan googletella kaikkia maisemajuttui ynnä muuta että keksis. Toki onhan tossa ihan laiskuuttaki taustalla. Miksei noille nurmikentille muka vois iskee parii pensasta? Iha vaan siks, että iskee sitte sellai "no iha sama en jaksa" ja se on sitte siinä.

Jos nyt joku sellainen, joka tätä blogia selaa eikä jostain syystä tiedä mun dA-tunnusta, niin sehän on Spairnew. Sieltä nimittäin löytyy enemmän kuvia ja sinne lisään sitä mukaan, kun aina saan valmiiksi.


Tangled - I See the Light [Finnish]


Andy Black - Ribcage

tiistai 10. toukokuuta 2016

Emptiness is safe keep it that way



Vilikin ilme kun poksuttelin kuplamuovia



Nää ilmeet on oikeesti livenä vielä korvaamattomampia. :D


Koirakaveri kävi kylässäkin.


Koirakaverihan on isosiskon uusi koiruus Mr. Donny! En oo eläessäni nähny nii rauhallista koiraa. :D




Viimein Franciskin löysi tiensä yhteen kuvaan!


Haluisin niin paljon linkitellä tähän vielä Andy Blackin lauluja, koska silläkin albumilla on ainakin kaksi hyvää biisiä (joo, petyin semisti), mutta ei ne oo vielä ilmeisesti eksynyt Youtubeen, joten en voi. Katellaan sitten myöhemmin. Jos joku kuitenkin haluaa jo suosituksia niin Homecoming king ja Ribcage on mun lempparit!