tiistai 29. joulukuuta 2015

Hello, kitty


Vähän on hidasta tää sopeutuminen, mutta se ei tullut yllätyksenä. Vilhosta huomaa jo nyt, että se on kovin herkkä poika ja nyt mennäänkin aika pitkälti sen omilla ehdoilla. Tänään kuitenkin piti lopettaa Vilhon mökötyskierre ties minkä huonekalujen alla, kun oli klo. 10 aamulla rokotus. Vilhohan on jo siis 16 viikkoinen, jolloin kuuluisi antaa tehosterokote, mutta me haettiin nyt vasta ensimmäinen. Kai siinä mielessä olisi ollut järkevämpää antaa kotiutua pari päivää, kun Vilho kuitenkin on sen verran arka, mutta toisaalta parempi rokottaa heti. Ihan vaan, kun ollaan ens vuoteen asti täällä porukoilla ja täällä kulkee noi isot kissat ulkona ja kaikkea. Eikä tainnut edes mennä niin pahasti tunteisiin kuin ekaksi oletin. Vähän meinasin huolestua sen syömisistä ja juomisista, mutta eläinlääkäri sanoi ettei ole kuivunut yhtään, ettei tarvitse huolestua. 

Slavalla on antibiootti kuuri menossa, sille piti viime viikon ajan laittaa voidetta vatsaan ihottumakohtiin aamulla sekä illla. Niin ja pestä kaksi kertaa viikossa jollain ihme shampoolla. Tällä viikolla pitää vielä pestä kerran. 

Uuden vuoden suunnitelmat on vähän vielä auki. Ekaks piti lähtee Nean kaa johonkin, mutta kun Vilho tuntuu sopeutuvan niin hitaasti, niin jäänkin ehkä kotiin. Tai sitten en. En tiiä, se selvii sitten uutena vuotena. Lähetään varmaan eka tai toka päivä Äänekoskelle, niin ehtii Vilho totutella sielläkin olemaan ennen kuin jää päiväksi yksin. Tai siis, eihän se yksin jää vaan Slavan kanssa. En vaan tiiä uskallanko heti jättää niitä ihan kahestaan, että laitanko ne eri tiloihin. Vilho on oikeesti niin hölmö! Kun Slavalla on patja ja siinä patjan päällä on petauspatja, niin Vilho menee koko ajan sinne petauspatjan alle. Piilottelee pikkuperkele siellä. :D

Willam - Not A Pearl

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Haistakaa vittu kaikki

Joo koira on hengissä ja todennäköisesti pysyykin hengissä. Mutta silti tän joulun vois peruuttaa. Vituttaa noi turhat ihmiset tässä talossa, jotka yrittää päteä yhtään mitään mun koirasta, josta ne ei tiedä vittuakaan. Pitäköötsä typerän joulunsa keskenään, minä viihdyn kyllä yläkerrassa itsekseen oikein hyvin.

Sharon Needles - Jingle Bells

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Vaikka palaisin ristillä väärin päin en koskaan kiellä sinua rakkain

Ois pitäny kirjottaa, mut ei oo fiilistä. Alun perin huomenna piti mennä hakemaan kissaa, sen sijaan viedäänkin Slaava lääkärille. Luultavasti hakemaan kuolemantuomioo. Sen taaimmaiset nisät on oudot, oon varma että sillä on nisäsyöpä. Se sama mihin Mimi kuoli. Oon itkeny kolme päivää, en saa mun kättä nyrkkiin, kun rystyset on iha turvonneet ja mustelmilla. Täällä on myös paljon hajonnutta tavaraa. Äiti sano, että haetaan kissa vaikka uutena vuotena, jos Slavaan menee nyt paljon rahaa. Kukaan ei ymmärrä, ettei kissaa tarvii hakea, jos (tai siis, kun) Slava kuolee. Mä en aio elää päivääkään ilman mun Slavaa. Se on mulle kaikki kaikessa, hengitysilma ja tähdet taivaalla. Mä en halua mitään typerää kissaa Slavan tilalle. Mä en halua mitään Slavan tilalle.

Onkohan mua ikinä ennen pelottanut ja sattunut näin paljoa? Tuskin. Se oli suorastaan mitätöntä, kun menetin mun kaks parhainta kaveria parissa päivässä ja luulin sillon, etten vois olla yksinäisempi. Tai sillon, kun Elviira piti lopettaa. Elviira ja Slava oli mun ainoat valot... Kun Elviiraa ei oo, Slava on ollu kaikki. Ja kohta ei oo Slavaa... Mä en oikeesti pysty hengittää.

tiistai 8. joulukuuta 2015

Kaksi vuotta ja yksi päivä

Hei! Tätä blogia saa nyt onnitella, eilen oli Perfect Weaponin kaks vee synttärit! Mä en voi kuvitella, että oon oikeesti jaksanu pitää tätä samaa blogia pystyssä, jopa suhteellisen aktiivisesti jo kaksi vuotta. Täytyy olla jonkin sortin ennätys oikeesti. :D

Kahteen vuoteen on mahtunut kaiken kaikkiaan 155 postausta, joista tosin 143 kappaletta on julkaistu. Sivukatseluja on ollut huimat 6781 ja eniten katseltu postaus on So when all this is gone what do I have to come home to? Aktiivisimmin käviöitä on käynyt tammikuussa 2014, jollon sivukatseluja on ollut 458!

Tää on oikeesti aika hurjaa. :D Niin ja noista julkasemattomista postauksista, mitä on luonnoksissa, ne on kaikki tyyliin tyhjiä. XD oon siis alottanu kirjottaa ja ollut silleen "vitut tästä" ja en ookaan kirjoittanut.

Halleloo, kuten Shangela sanoisi.

Mut joo, mä en oo taas kahteen yöhön nukkunu ku muutaman tunnin, niin pitäisi varmaan yrittää vähäsen tänä yönä nukkua. Ei mua tosin jotenkin enää väsytä ees, toisin ku töissä. Mutta siellä saakin väsytää saatana. Tosin en voi ees laittaa konetta kiinni ainakaan puoleen toista tuntiin, koska siirrän koneelta tiedostoja muistitikulle. Tää homo oikeesti näyttää jotain maailmanlopun merkkejä jatkuvasti. Missä mun kaikki nörtti ystävät ovat, kun heitä tarvitaan? Vittu saatana. Nojoo, yritän selvitä, konekin yrittää selviytyä.

Adam Lambert - Whataya Want from Me

maanantai 7. joulukuuta 2015

Bitchyyyyy



Riinallahan oli ihan joulu, kun veronpalautukset loikkivat tilille. Siinä tuli osteltua koirille joululahjat, pupupiparimuotteja, hiusjuttuja, kynsilakkaa, sähkövatkain, uusi raappa autoon ja kaikenlaista! Niin ja vielä 80 eurolla tarvittavia juttuja tulevalle kissalle. Ruokaa, feliwayta, raapimalauta sekä pari lelua. Yhteensä kai ostettiin siskon kanssa 150 eurolla zooplussalta kissojen juttuja. :D Kun sisko osti myös ruokasäkin (porukoiden sekä siskon kissoille ostetaan yleensä yhteinen säkki) ja sitten se osti sellasen hauskan välkkyväpalloasialelun sen kissoille. Toivottavasti Karvainen ja Tollo eivät tykkää siitä, niin mun tuleva kissa vois saada sen. XD No mut niin, enää tarvii ostaa kummipojalle lahja, koska en luvannut kenellekään muulle mitään hommata (elukoille nyt tietty on aina pakollinen ostella kaikkea ihanaa)!

Kaikkea sieltä outlookista löytyki, pari laskua ja jotain häiritsevää lol. Mutta joo, siihen meni tunti, nyt alkaa koneen skannaus perkele, kun on niin jumissa.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Lonely night


Käytiin me eilen yksillä tai kaksilla töiden jälkeen ja shoppailtiinkin vähäsen. En mä ostanut muuta kuin stay upit. 

Sieltä sitten tulin kotiin joskus kaheksan aikaan ja siinä illalla sitten menin kattoo pokepalloo ja dunaa avatessani mietin, että miksei vieläkään rapise. Laitoin käden dunan, että otan ruokakupin, ei liikettä vieläkään. Siinä vaiheessa alkoi karmimaan ja pahasti. Säikähdys muuttuikin todeksi, kun pieni rakas löytyi pesäkopista kuolleena. Siitä sitten äkkiä ulisemaan ja soittamaan äitille "MUN POKEPALLO ON KUOLLU". Ei toi nyt kamalan yllätyksenä tullut, mutta paha mieli se on silti. 

Tää murjotus ei tosin auta yhtään tähän mun jatkuvaan laiskotukseen. Vaatteet alkaa kerääntyä lattialle, ei jaksa pestä pyykkiä tai tiskata. Mun kone pitäs skannata oikein kunnolla, outlookissa on 600 lukematonta sähköpostia, eikä mikään käsitystä viliseekö mun kone millasia viruksia tai onko sähköpostissa olevinaan jotain tärkeetäkin esim. twitter ilmoitusten lisäksi. Howrsessa hevosetkin on hoitamatta ja petsiessä on keskusteluissa yli tuhat tarkistamatonta viestiä. Mä vaan lusmuan potenssiin sata koko ajan, kun ei tarvii tehä mitään, kun ei oo koiraakaa riesana. PLÄÄÄÄH. Mä harvoin oon yksinäinen, mutta alkaa pikkuhiljaa silti pää hajota tähän Äänekoskeen, kun ei täältä tunne ketään. Tietenkin nyt töis/koulussa näkee aina tyyppei ja sitten kaikkii kavereita viikonloppusin, mutta on se silti eri asia.

Adam Lambert - Another Lonely Night


Heihei pieni


Kauniita unia pieni rakas </3

Wippee's Danette DreamTeam "Skyfall"/"Pokepallo"
28.12.2013 - 1.12.2015